Kuukauđen kvääni – Kåre Kivijärvi

Kåre Kivijärvi (1938-1991)

Kåre Kivijärvi oon ensimäisenä tässä seeriässä Kuukauđen kvääni. Hänen kuvat oon koskettanheet monnii ihmissii, ja hänelä oon tärkkee status ruijalaisessa fototradišuunissa. Hän oli monipuolinen, sekä ihmisenä ja  kuvakonstintekkiijänä.

Kåre Kivijärvi syntyi 23. aprillii 1938 Hammerfästissä. Hän oli kvääni ja saattoi suomen kieltä. Kivijärvi ei kuiten ollu tyhä kielirikas, mutta ensinä hyvin seppä ja kreatiivinenki fotograaffi.

Kivijärvelä oli uniikki kyky nähđä ihmissii, maisemii ja tilloi. Kuvissa oon vahvat musta- ja valkkeekontrastit ja ankara komposišuuni. Sen tähđen hänen saattaa sannoot kuuluvan sentraalieurooppalaisheen fototradišuunhiin. Siksi hän oonki uniikki norjalaisessa fotohistooriassa, ko siihen aikhaan harva fotograaffi työteli samala laila ko Kivijärvi. Kivijärven kuvissa oon korkkee konstilinen kvaliteetti. Omasta stiilistä hän itte sanoi, ette se oon estheettinen uusrealismi. Kuvviin stämninki oon usheen pimmee ja synkkä, ja ihmiset likheiset ja kaukhaiset yhtäaikkaa. Hän sanoi ette hän oon pimmeeloman mestari, ja loi myyttiitä ittensä ympäri. (Luje Store norske leksikonin artikkelin Kåre Kivijärvistä.)

Kivijärven talentti johti hänen muutamisti kauvas poijes kotikaupungista. Hän kävi fotograafin kouluu Tyskässä, mutta heitti koulun tyhä yhđen vuođen jälkhiin. Työttömäksi hän ei kuiten joutunu. Hänelä olthiin fotonäyttelyt, ja hän työteli journalistina Helsingin Sanomissa, Suomen issoimassa aviisissa. Hänelä oli kansa paljon kontaktii suomalaisten konstintekkiijöitten kansa. Foto-objektiita löysi hän Grönlanista, Nepalista, Intiasta, Afganistanista ja – Finmarkista. Vuona 1971 oli hän ensi fotograaffina myötä Syysnäyttelyssä, mikä oli oikhein iso tapattuma.

Mutta Kivijärven elämä ei ollu olheen tasan ruusuila tansaamista. Hän ryyppäs ja usheen oli hän niin köyhä ette kohta ei ollu varraa häärätä niin paljon tyyrhin kuvateknikin kans ko olis halunu. Fakta oon se, ette hän heitti fotografeeraamisen jo vuona 1971, ko meinas ette kuvat ei olheet ennää sama korkkeekvaliteettissii ko aijemin. Hän oli kovin kriittinen omale työle, piian muutamisti liianki kovin.

Vuona 1991 hän kuoli syđäninfarkthiin Kyproksella.

Lähtheet:

http://www.alta.museum.no/sider/tekst.asp?side=260

https://snl.no/K%C3%A5re_Kivij%C3%A4rvi

https://foto.no/cgi-bin/articles/articleView.cgi?articleId=43569

Bookmark and Share

Kuoraa meitä! Følg oss!

Facebook Twitter Flickr Issuu Youtube Delicious