Kuukauđen kvääni – Jan Dahleng

Jan Daleng, eli Hestaniemen Janne, syntyi Hestaniemen entisessä Samvirkelaakin pykingissä vuona 1948. Nyt hän assuu Oslon likelä, mutta mennee joka vuosi Finmarkkhuun ja rakkhaasseen Pyssyjokheen ja Hestaniemheen, missä hänelä oon pieni hyttä meren rannala. Sieltä ei ole pitkäkhään matka syntymäpaikale.

Foto_Ruijan Kaiku

Jan Dahleng (oikkeele) Kipparifestivaalissa Pyssyjovessa, kesälä 2015. (Kuva: Heidi Nilima Monsen, Ruijan Kaiku)

Ko Janne oli lapsi ja kasus ylös, puhuthiin kaikin hänen ympärillä kväänin kieltä. Ämmi oppi ruijjaa eli norjjaa samhaan aikhaan ko Janne itte oli oppimassa sitä koulussa. Janne oon iloinen, ette sai oppiit paljon kotikylän kieltä.

Musikista Janne perustaa paljon, ja hänelä oon oma joukkoki, ”Kaksi Laksoo”, jossa hän pellaa kitaarii. ”Kaksi Laksoo” tuli joukon nimi, ko laulaja Cillelä ja kitaristi Jannela oon kohta sama pöränimi – Dahl ja Daleng, ja ‘dal’ oon ‘lakso’ kväänin kielelä. Het pelathaan ja laulethaan kväänin kielelä, Tornionlakson meänkielelä, ruottiksi ja norjaksi. Joukko oon laulanu ja pelanu monta kerttaa erilaisissa tapattumissa, muun myötä silloin ko Aaronin Jussan Terje sai ritarimitalin 16. marsikuuta 2015. Muutoin het oon pelanheet usheesti Pyssyjoven Kipparifestivaalissa, ja sitte Pohjaiskalotin festivaalissa Naavuonossa, Salongfestivaalissa Trysilissä, Paskiviikoila usheeman kerran, Oslon Litteratuurihuonheessa ja sitte Kulttuuriyössä, ja usheimille kvääniforeeningile.

Joka kesä Janne oornaa haasimapäivän Hestaniemessä. Sinne ihmiset saađhaan tulla oppimhaan kunka haasithiin entisheen aikhaan. Janne näyttää ja selittää, mikkä vehkheet piđethään ja mikä oon niitten nimi kväänin kielelä – harava, vikatet, hanko jne. Jannen poika Andreas, eli Antti, oon myötä auttamassa. Hän ajjaa heinää trillepoorila haasitolppiin tykö, ja sitte haasimatyö saapi alkkaat.

Andreas hjelper

Andreas auttaa. (Kuva: Merethe Eidstø Kristiansen, Kainun institutti)

Hesjeplakat 2

Näin sen tehđään! (Kuva: Merethe Eidstø Kristiansen, Kainun institutti)

Ensisti Janne pannee haasistrenkkaa haasitolpphiin, eli seiphäissiin, niin ko entiset ihmiset kans pruukathiin sannoot täälä. Haasitolppii hän ei tarvitte joka vuosi panna ylös, ko net seisothaan hänen kentälä vuođen ympäri. Tolpit häyttyy ensin kolottaat ennen ko niitä saatethaan pittäät haasityössä. Ko kolotethaan, veistethään parkin poijes puusta kirvheelä. Ko heinät oon niitetty, net haravoiđhaan. Janne valvoo heinät ennen ko net panhaan strenkhiin. Se meinaa ette hän oornaa heinät niin ette niitä saattaa panna fiinisti strenkhaan. Sitte haasi oonpi valmis! Mutta vielä löyttyy paljon tyyhii tolppii. Ei ole muuta ko jatkaat työtä.

Haasiminen oon kovvaa työtä. Täälä Pyssyjovessa löyttyy paljon muisteluksii siitä, kunka väkkevät ihmiset olthiin ko tehthiin ruumhiintyötä pitkät päivät. Haasiminen alkoi tavalisesti 1. aukustikuuta, silloin ko heinät olthiin kypsät, ja piisas 2-3 vikkkoo. Se meinaa, ette kesäfeeriä alkoi juhanesaattona ja loppui ko haasiminen alkoi. Enämen ko kerran oltais nuoret haluttu ennen pyyttäät kallaa ja tehdä muita sommii assiita ko haasita. Mutta kaikila, koko perheelä, oli pakko auttaat, muutoin saattais vailuut elläimiltä ruokkaa ennen ko talvi oli sivvu. Onneksi ei ollu tasan tyhä raskasta työtä. Lapset tykäthiin kans tierata haassiin välissä, ja oli hirmuisen soma kuula kaikki muistelukset mitä toiset muistelthiin.

Tääpänä ei haasita niin ko entisheen aikhaan – nyt traktori tekkee ruumhiintyötä ja laittaa niin käskettyi ”traktorinmunnii”, asso heinät pakathaan plastikkhiin. Siksi haasityö tänä päivänä ei kestä ko piian viikon.

Jannen vierhaat ei kuiten tarvittee työtelä liikkaa. Kaffivalkkee pallaa siljola, ja Jannela oon keksui, kaffii ja saftii anttaat heile. Sitte oonki tillaa praattiit kväänii, tahi ruijjaa jos ei saata kväänii. Tahi sitte kumppaaki yhtäaikkaa. Hyvvii muisteluksii kuiten tullee, kummalaki kielelä.

Katto Kaksi Laksoo You Tubessa: Kaksi Laksoo – Hyvän illan

Bookmark and Share

Kuoraa meitä! Følg oss!

Facebook Twitter Flickr Issuu Youtube Delicious