Kuukauđen kvääni – Noora Marie Ollila

Kuukauđen kvääni oon 20-vuotinen tytär Tromssasta, jonka nimi oon Noora Marie Ollila. Noora oon luja ja virkku tässä kväänityössä. Hän oon kans sentraali monessa kväänifoorumissa. Noora oon tääppää Pohjais-Tromssan representantti Kväänin Kielitingassa, jossa hän oon ollu myötä vuođesta 2015 saakka. Noora oon ennen ollu Kveeninuoriin johtaaja. Kveeninuoret perustethiin Oslossa vuona 2008. Kveeninuoriin etumooli oon revitaliseerata kväänin kulttuurii ja tehđä niin ette lapset ja nuoret saavat enämen tiettoo kväänin kulttuurin ympäri. Toinen assii niile oon kans työtelä sen eđestä ette kväänin kieli ja kulttuuri tullee olemhaan ja elämhään.

Kunka löysit ulos ette olet kvääni?

”Mie olen tasan tieny ette minula oon monikulttuurinen tavusta, ja se oon ollu luonolinen osa minun ylöskasuamisessa. Mie olen kasunu ylös kväänin kielen, kulttuurin ja identiteetin kans. Pappa oon opettannu minule ja sisaruksile kväänin kieltä siitä saakka ko met olima pienet, ja mie ja pappa vielä puhuma pelkästhään kvääniä sillon ko olema yhessä. Mie olen loputtoman kiitolinen siitä, ette hän ja mamma oon tehnheet kovasti töitä ja opettanheet meile papan kielen. Sillon ko mie aloin koulhuun, ei ollu vielä maholista valita kväänin kieltä, ja sen tähen mulla oon ollu suomen kieli toisena kielenä 13 vuotta. Koulussa oli ankara kielipolitikka, ja minun kväänin kielele ei ollu sijjaa klassihuonheessa. Kväänin sanat ja ilmasut pesthiin pois punasilla viivoila, ja enhään en saanu sanoa “fiini säkki” mutta ”hieno reppu”.  Varsin ko mie olin valmis jatkokoulusta, aloin studeeraamhaan kväänin kieltä Norjan Arktisessa Universiteetissa Tromssassa. Mie halusin ottaa takasin net kväänin sanat joita mie en saanu käyttää koulussa ko opettelima riikin suomea”, muistelee hän.

Vuona 2005 hyväksythiin kväänin kielen omaksi kieleksi Norjassa. Kväänin kieltä puhuthaan enniimiten Tromssassa ja Finmarkussa. Se oon vähemän ja vähemän kekkä puhuthaan kielen ko se oli se generašuuni ennen meitä kekkä puhuthiin kväänii. Norjalaistaminen oli kans myötä haittaamassa kielen kehitystä, ko moni häpes pittäät kieltä silloin ko hallitusherrat meinathiin ette se oon väärin puhhuut kväänin ja saamen kieltä. Tromssan Universiteetissä oon studiumi heile, jokka haluthaan puhhuut kväänin kieltä. Se oonki tämä tarjous mitä Noora oon valinu pittäät.

Mitä sie halluut tehđä ette kväänin kieli elläis?

”Se tärkein mitä mie tehen ette kieli säilyis, oon se ette mie käytän kieltä. Mie puhun kieltä niin ushein ko saatan, ja kaikkien kans kekkä puhuva kieltä. Mie olen ollu dialoogissa Norjan Arktisen Universitetin kans ja toivonu ette universiteetissa olis kväänin stuudium masteritasala, niin ette mie saatan jatkaa studeerata kvääniä, ja ette muutki saava maholisuuen siihen. Mie haluan viä kväänin kieltä etheenpäin ja kehittää sitä, niin ette muutki pääsevä opastumhaan tähän kielheen”, muistelee Noora.

Desemperikuussa vuona 2014 tuli laulu minkä nimi oli ”Være en kven”. Kvääniartistit menthiin yhtheen, ja Noora Ollila oli myötä heiđän kansa.  Se oli Kveeninuoret ja 3. klassi Kongsbakkenin jatkokoulusta kekkä laulethiin yhđessä. Noora oli tässä tähđelinen, ja se muistelee ette hän perustaa kväänin kulttuurin ja kielen ympäri. Ko aikkoo säilyttäät kieltä, se oon tärkkee ette ihminen kans pittää sen. Noora tekkee tämän. Noora ja hänen faari puhhuuvat kielen ko ovat laakissa. Joka kerta ko puhhuuvat telefoonissa tahi kohđattelevat, het puhhuuvat kväänin kieltä. Noora sannoo ette hän puhhuu kielen kohta joka päivä, ko se oon tärkkee jos et halluu unheettaat kielen. Ko hän nyt kans studeeraa kielen, hän saapi puhhuut sitä ko hän oon toisten studenttiin kansa, ja muutoin ko passaa.

16. marsikuuta vuona 2016, Kväänikansan päivänä, saarnathiin Noora Ollila ja Hilja Huru. Saarna oli tietenki kväänin kielelä. Noora pittää ette Kväänikansan päivä oon tähđelinen kaikile kvääniile.

”Se oon semmonen päivä ko met kaikki saama istua alas ja olla ylpeät meän työstä. Kväänikansan päivänä piämä feirata meän kieltä ja kulttuuria – sitä, ette olema kväänit”, sannoo Noora.

Viimiseksi kysyimä Nooralta mitä kaikkee kväänin kieli meinaa hänele.

”Kvääni merkittee rohki paljon minule, se oon yksi minun kielistä. Se oon likelä minun syäntä, ja mie olen puhunu kvääniä papan ja hänen perheen kans ko kasusin ylös. Kväänin kieli oon minun ja papan kieli, ja se oon se kieli millä met tunnema toisema”, sannoo Noora.

nora-ollila

Kuva: Karin Larsen

Nooran vastaukset oon käänetty jokivarsitten dialektile, mikä oon Nooran oma dialekti. Muu teksti oon Porsangin variantila.

Bookmark and Share

Kuoraa meitä! Følg oss!

Facebook Twitter Flickr Issuu Youtube Delicious