Häyđymä pittäät kväänin kielen!

Hilja Huru

Hilja Huru (Kuva: Ruijan Kaiku)

15. januaarikuuta 2016 saatethiin kväänit ensi kerttaa kuula ko Ruijan kveeniliiton johtaaja saarnaa kvääniksi. Hilja Huru oon ollu johtaaja vuođesta 2014. – Jos halluuma ette kväänin kieli säilyy, häyđymä tohtiit pittäät sitä kaikissa tiloissa, sannoo Hilja Huru Ruijan Kaijule. Tähän saakka hän oon tyhä saanu hyvvii takaisinmellinkiitä. Hurun saarna kosketti monniin tuntheita, kans heiđän, jokka ei ole saanheet oppiit oman etnisen joukon kieltä. Se merkittee paljon ette Hilja tohtii puhhuut viralisesti kväänii, joka oon kieli mitä hän alkoi oppimhaan vasta äskön. Tähän laihiin hän oon myötä näyttämässä tietä kvääniile.

– Hilja, koska sie aloit oppimhaan kväänin kieltä?

– Mie otin kväänin kielikursin Qvän Østlandetin paikkalaakissa ja Alattion kvääniforeeningissä ennen ko aloin studeeraamhaan kväänii Tromssan universiteetissa vuona 2014. Kevväälä mie olen valmis viimisten kursitten kans universiteetissa.

– Miksi sie valittit pittäät sen saarnan kvääniksi?

Uuđenvuođensaarnan idee oli Ruijan Kaijun, joka halluis laittaat sen. Ruijan Kaijun Heidi oon tehny hirmusen hyvän työn, videosta tuli joukon hyvä! Mie hunteerasin, puhuisinko osittain ruijaksi ja kvääniksi, mutta se tuntui oikkeemalta, ette tyhä kvääniksi. Se oli tieten haastet minule, mutta mie piđän, ette se oon tähđelistä tehđä kväänin kielen näkyväksi tällä tavala, ja ette kväänin kieli oon myötä uusissa areenoissa, ja ette kväänit ja muutki kuulhaan sen viralisesti.

Mie halluisin nostaat kielen framile ja kunnioittaat kaikki sitä hyvvää työtä jota tehđään kväänin ja kulttuurin eđestä, vaikka rahan määrä oon pieni. Symboolisesti tämänlainen saarna oon tärkkee kväänin kansale, ja se lujittaa kväänin kansan yhteyđentunnetta.

– Mitä oon ihmiset sanonheet sinule jälkhiin?

– Mie olen tyhä saanu positiivissii reakšuuniita. Ihmiset tykäthään, ette se oon hyvä kuula kväänin kieltä. Monet oon panheet merkile sen saarnan, kans kväänimiljöön ulkopuolela, ja se oon soma!

Kävimmä puhuttelemassa ihmissii, ette mitä het meinathaan Hilja Hurun saarnasta.

Solveig Samuelsen (75), Pyssyjoki: Paljon kiitoksii Hiljale ette sie puhuit kväänin kielen!

Solveig

Solveig Samuelsen (Kuva: Kainun institutti)

Solveig Samuelsen oon Pyssyjovessa syntyny ja ylöskasunu, ja kvääni oon hänen äitinkieli. Hän vastaa kysymykshiin kväänin kielelä.

– Mitä sie piđät Hilja Hurun uuđenvuođensaarnasta?

– Mie kyllä ajattelen ette se oli kauheen hyvä. Mie olen kauvvoin ollu siinä kvänforeeningissä Pyssyjovessa, ja sielä Kvänforbundissa kaha ollu. Yksikhään leedari ei ole sanonu kvääniksi uuđenvuođensaarnaa.  Mie ajattelin… Nyt! Nyt tuli yksi, joka uskalsi puhhuut kväänin kieltä. Se oon ensi kerran tapatunnu histuurias. Ja vaikka hän sanoiki sen, ettei ole sikkari ette hän oon kaikki oikhein sanonu, mutta minusta oli niin hyvin puhuttu. Niin hyvin ko hän uskalsi. Jos ihminen ei koskhaan uskalla puhhuut, niin silloin ei opi kieltä. Ette paljon kiitoksii Hiljalle ette sie puhuit kväänin kielen.

– Kuinka sinusta tuntui se, ette hän puhui sinun äitinkieltä viralisesti?

– Se oli kauheen hyvä. Hän pittää vain opiskella ja aina puhhuut. Se niinko lämmitti minun syđäntä ko hänki puhui. Ko hän oon niin nuori ihminen, se oli hirmunen hyvä, ettei tule sillä laila ette met vanhiimanpuolen ihmiset tyhä puhuma. Ettei saa sitä sannoot ette vanhaat ihmiset tyhä puhhuuva, net kuolhaan net kväänit.

Lisbeth Dørmænen (20), Kveeninuoret, Annijoki: Kieli oon osa identiteetistä ja kulttuurihistooriasta

Lisbeth Dørmænen (Kuva: Privaatti)

Lisbeth Dørmænen Annijovesta halluis oppiit kväänii ja vastaa ruijaksi.

-Mitä sie ajattelet Hilja Hurun saarnasta?

– En ole nähny sen saarnan, mutta tykkäsin sitä Facebookissa.

– Mitä ajattelet siitä, ette Hilja piti saarnan kväänin kielelä?

– Minusta se oli hirmu fiini. Se oon tärkkee saađa kielen framile pitämällä sitä.

– Miksi se oon tärkkee saađa kväänin kielen framile?

– Minusta se oon tärkkee, sillä se oon osa identiteetistä ja kulttuurihistooriasta.

-Halluisitko sie oppiit kväänii?

– Joo! Sen tähđen mie piđän, ette se meiđän kesäleiri oon tärkkee, niin ette saama oppiit vähäsen enämen joka vuosi.

Aili Eriksen (25), Lemmijoki, nykysin studentti Jyväskylässä: Ei tarvi olla liian kriittinen muille ja ittelens

aili

Aili Eriksen (Kuva: Privaatti)

Aili oon oppinu puhumhaan ja kirjoittamhaan kväänii, ja hän vastas meile kirjottamalla näin:

Mie olen justhiin kuullu puhheen ja häättyy sannoot, ette mie olen vaikuttanu. Olen sitä mieltä, ette se oon hyvä ko Hilja Huru näkkee kunka tärkkee oon pittäät kieltä (vaikka oon itte vielä oppimassa sitä) ja mie toivon, ette se anttaa merkin muilleki, ette oon ok puhhuut kväänin kieltä. Kans ette ei tarvi olla liian kriittinen muille ja ittelens, ko mie luulen, ette semmonen ajattelutapa ei auta revitaliseeringissä. Oon hyvä ko yrittää tulla paremaksi, mutta ei jos se tarkoittaa, ette ei tohi avata suun.

Lisäksi mie piiän sitä pusitiivisena, ette hään freistaa puhhuut kaikile siitä, ette kaikkiin työ tarvithaan. Ko työtellee minuriteettikielen kans saattais tunttuut, ette jääpi yksin näitten hommitten kans. Oon hyvä ko saapi muistutuksen siitä, ette tässä oon kuitenki paljon ihmissii, jotka välitethään kväänihommasta ja tehhään paljon tärkkee työtä. Minule se merkittee justhiin tämä.

Sie saatat kuunela saarnan ko klikkaat tätä linkkii:

http://ruijan-kaiku.no/uuenvuuen-saarna-2016-%E2%97%8F-nyttarstale-2016/