Met olema mennettänheet ystävän – muistosanat Alf Nilsen-Børsskogile

Rakas Alfi

Mie en juuri tieđä mistä piđän alkkaat. Kainun kulttuuri oon mistanttaanu ambassadöörin ja kirjailiijan, Pyssyjoven kylä oon mistanttaanu «äijin», ja met olema mistanttaanheet ystävän.

Monet haluthiin diktit ja histooriat kainun kielelä, ittehen syđämenkielelä. Kotoissii histoorioita, kaunhiita diktii, pienii arkipäivän muisteluksii. Ette saattaisimma lukkeet, kokkeet, kassoot päälä, tuntteet ja elläät. Mitä tehit sie, Alfi? Sie kirjoitit net itte. Sie et ođottannu kethään. Sie panit istuuhaan ja kirjoitit, kotona sinun omassa talossa. Se oliki siinä missä sie kuolit. Sinula oon nyt paikka minun syđämessä ja mie aijon muistaat sinnuu hyvvyyđellä ja rauhan, muistelusten ja kielen miehenä.

Se oon vissiin harva kukka oon laittanheet niin ison jalkamerkin kainun histooriassa niinko sie, Alfi. Sinun nimi, sinun tieto, sinun rommaanit ja diktit elläävät sinun päiviin jälkhiin. Mutta met halluisimma tietenki olla enämpi aikkaa sinun kans. Ja se oon mitä ajattelen, ko ajatukset menhään sinhuun. Sie olet saanu kunniaa ja sinun oon huomanheet silloin ko olet ollu hyvä kulttuuriambassadööri. Mutta olemako koskhaan huomanheet sinun ja antanheet sinule kunniaa sinun fantastisen persoonan tähđen? Ko Alfi, sie olit: ystävällinen, soma, tietorikas ja hymmyileevä. Ja mie halluisin sannoot sen sinule, kasvotusten.

Leppää rauhassa, Alfi. Jospa sie nyt pääsit vesikaarten lähteitten tykö.

Ystävälliset tervheiset

Irene Persen
Styyrinjohtaaja
Kainun institutti

Alf Nilsen-Børsskog:Layout 1

NIILEKSEN JUSSAN ALFI 1928-2014. KUVA: KJELL IVAR OLSEN / IÐUT FORLAAGI.