Aftenposten Junior kirjoitti varhemin tänä vuona Villenistä. Hän oppii kväänin kieltä ja toivoo, ette Aftenposten, NRK ja kans muut nostettais kväänin kielen paremin framile. Nyt oon hänelä ja kaikila muilaki maholisuus lukkeet kvääninkielissii artikkeliita Aftenposten Juniorissa. Kainun institutti ja Aftenposten oon alkanheet prosektin, jossa institutti käänttää Aftenposten Juniorile tekstii kolmen vuoen aijan. Se oon maholista(…)
Se oon ollu suuri suru ottaat vasthaan sanoman Mervin poismenosta. Mervi oli syntyny 5. septemperikuuta 1971 Lammila Suomessa. Mervi alkoi työtelemhään Kainun institutissa vuona 2007. Hänelä oli koulutus taitheissa, graafisessa designissa ja saamen kielessä ja kulttuurissa, ja hän oli ollu työssä kans Anarâš- aviisissa, Saamelaismuseo Siidassa, Áššu-aviisissa ja Yle Sámi radiossa. Mervilä oli Kainun institutissa(…)
Tervettulemaa näyttelyn aukaisemisheen Kainun institutissa 12. juunikuuta kello 18.00! Kväänin kieli ja kulttuuri oon tuulessa. Tässä kväänin vitaliseeraamisprosessissa kuplii elämää niin kväänin musikin, kväänin käsityön ja kväänin teatterin sisälä. Kväänit otethaan näkyvämppää roolii kulttuuri- ja elämäkeinoelämässä. Tähelissii assiita otethaan framile; norjalaistaminen, ketä kväänit oon tääpänä ja kunka kväänin kulttuurii ilmaisthaan tääpänä. Näitä makupalloi esitelhään siirtonäyttelyssä Tuulessa – I vinden. (…)
Kainun institutti – Kvensk institutt kuttuu feiraamhaan vaimoinpäivää 8. marsikuuta klo 12-15. Met serveeraamme kaffii ja kakkoi, ja kaffijuustoo. Se oon myös pellii ja aktiviteettii, joista saa hyvvii kväänipalkintoi. Päivän teema oon kväänivaimo ja hänen osa ja merkitys paikallisyhteisössä ennen ja nyt. Näyttely Finmarkun monenkirjaava käsityö – Villa- ja vääväystradisuunit, joka oon esilä Pyssyjovessa muistellee(…)
Kainun institutti ja yhtheistyöpartnerit oon alkanheet työtelemhään prosektissa jossa kovothaan tiettoo villa- ja vääväysperintheestä Finmarkussa ja olletikki Porsangissa. Prosektin tarkoitus oon ottaat vaarin kvääniin, saamelaisten ja ruijalaisten kulttuuriperinöstä: Perintötieto: Villa ja vääväys Finmarkussa/Porsangissa. Yhtheistyöpartnerit prosektissa oon RiddoDuottarMuseat, Porsanger Husflidslag ja Norges Husflidslag. Porsangissa oon ollu tunnettuu jo monen sukupolven aijan ette merisaamelaiset, kvääniin ja norjalaiset(…)
Kaikki kväänin nettisanakirjan knapit ja ylikirjoitukset oon kauvoin olheet suomeksi, mutta oon nyt kans käänetty kvääniksi. Nettisanakirjassa oon lisäksi grammatikaalinen analysaattori, tekstikorpus ja oikaisemaprogrami. Nettisanakirjan tehthiin vuona 2013 ja pohjana oli Eira Söderholmin ja Terje Aronsenin materiaalit. Silloin siinä oli noin 3500 sannaa ja nyt oon yli 10 000 sannaa. Lissää informasuunii saapi ko ottaa(…)
Met feiraama kessää 1.-31.7.2022. Saatat sauttaat meät telefoonista 78 48 10 10 ja epostila post(a)kvenskinstitutt.no. Halluutko tiettäät enämen kvääniistä? Institutissa ja Kväänikartanolla saatat käyä mukan arkisin klo 8-15.30. ♦ Kesänäyttely «Met olema ja tulema olemhaan – Kväänit Porsangissa / Vi er kommet for å bli – Kvener i Porsanger» https://www.kvenskinstitutt.no/2022/05/31/kvener-i-porsanger-utstilling-23-05-30-10-2022-i-borselv/ ♦ Ääninäyttely «Meän äänet» https://www.kvenskinstitutt.no/om-kainun-institutti/prosjekter-seminarer-og-utstillinger/lydutstilling-meidan-aanet/(…)
«Met olema ja tulema olemhaan – Kväänit Porsangissa / Vi er kommet for å bli – Kvener i Porsanger» oon nykyaijandokumentasuuni- ja näyttelyprosekti jossa esitelhään 25 persoonaa keilä oon yhtheys kväänin kielheen ja kulttuurhiin. Het kaikki oon kväänit kekkä asuthaan Porsangissa eli kenelä oon sukuyhtheys Porsankhiin. Dokumentasuunin oon laitettu portrettikuvista, puhutteluista ja näyttelyfilmistä ”Kaunhiimat sanat –(…)
Kvääniitten kulttuurhiin oon vaikuttannu se, ette häyttyy itte tulla toimheen sillä mitä ittelä oon ja ette itte produseerata sen mitä tarvittee. Ja se oon ollu niin 1900-luvun puolivälhiin saakka muun myötä näitten avula: maapruuki, jahti, kalanpyytö, luontaishushollinki, käsityö, rakentamatapa, produksuuni ja työkalluin ja rakenusmateriaaliitten pito. Sillä ette luot uuesti, dokumenteeraat ja tehet materiaalisen kulttuurin näkkyyväksi,(…)
Onnee kielipäivänä! Tieraamisen, riimin ja lorruin avula met – lapset ja raavhaat – saatama oppiit uussii kielii. «Tämä oon minun kroppi – Dette er min kropp» oon hyvä eksemppeli siitä, kunka kieltä saatethaan oppiit aktiiivisela tavala.
